Mielen portti

Mikä on Mielen portti:

Se on kehittämisprojekti, jonka päätavoitteena on asiakkaiden toimintakyvyn, mielenterveyden ja osallisuuden vahvistaminen, jotta asiakkaiden turvallisuudentunne lisääntyy, yksinäisyys vähenee ja tunne elämänhallinnasta kasvaa. Toimintavuodet ovat 2020-2022.

Hankkeen kohderyhmä:

Espoon keskuksen ja sen lähiseutujen ulkomaalaistaustaiset aikuiset, joilla on tarve neuvontaan ja tukeen itselle tai perheelle ja joilla on paljon asiointia terveyskeskuksen ja aikuissosiaalityön palveluissa.

Käyntien syyn taustalla voi olla yksinäisyys, elämänhallinnan haasteet, työttömyys ja mielenterveysongelmat. Asiakkaat oireilevat usein fyysisesti, vaikka oireiden taustalta löytyvät psyykkiset syyt. Kohderyhmä sisältää mm. vähävaraisia, yhden huoltajan perheitä sekä yksinäisiä aikuisia, joista osalla saattaa olla myös päihdeongelmia.

Hankkeessa vahvistetaan asiakkaiden tietoisuutta mielenterveydestä, sitä tukevista palveluista ja myös omien valintojen vaikutuksista omaan hyvinvointiin.

Tarvitsevia ihmisiä tavoitetaan ja tuetaan sote-sektorin ja perhetyön ammattilaisten ja järjestötoimijoiden tiivistyvällä yhdessätyöllä. 

Kumppanuuksilla saadaan hyvinvointia kaikille 

Kumppaneina hankkeessa ovat Espoon keskuksessa sijaitsevat yhteisötalot ja järjestöt sekä Espoon kaupungin sote- ja perhepalveluyksiköt:

• Askel / Kalliolan setlementti
• Lilla Karyll / Espoon Mielenterveysyhdistys ry
• Me-talo / Nicehearts ry
• Trapesa / Filoksenia ry
• Gannaane ry
• Perhelinna ry.

Kaupungin  ammattilaisten kanssa konkretisoidaan toimivia palvelupolkuja, joissa yhdistyvät toisiaan täydentävät työmuodot asiakkaiden eduksi. Palvelutarpeita ja -prosesseja testataan yhteistyössä eritaustaisten kokemusasiantuntijoiden kanssa. Kun palvelumuotoilu paranee, siitä hyötyy myös valtaväestö. Selkosuomi, digi-sujuvuus, omakielinen tuki helpottavat kaikkien elämää. 

Henkinen hyvinvointi on yksi keskeisistä toimintakykyyn ja fyysiseen terveyteen liittyvistä tekijöistä. Pakolaistaustaisilla on muuta väestöä enemmän psyykkistä oireilua.

Ammattilaiset tarvitsevat tietoa ja työkaluja vieraskielisten mielenterveystyöhön. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijoiden ja asiantuntijoiden mukaan yhtenäiset käytännöt puuttuvat vielä ehkäisyn, tunnistamisen ja hoidon tasoilla.

Mitä halutaan saada aikaan:

Tietoisuus mielenterveyden termistöstä ja mielen hyvinvoinnin edistämisestä lisääntyy. Vieraskieliset espoolaiset hakeutuvat ammatilliseen hoitoon aiempaa enemmän. Ammattiapua osataan hakea oikeasta paikasta. Vanhemmat saavat voimavaroja ja keinoja kasvattaa ja ohjata lapsiaan. He kokevat, että yksinäisyys vähenee. Yhdessä tekemisen ansiosta järjestöjen ja kaupungin ammattilaisten yhteistyö kehittyy.

Mielen hyvinvoinnin ymmärtämistä ja voimavaroja vahvistavilla ohjelmilla estetään yksilöiden ja perheiden yksinäistyminen ja vieraskielisten ryhmien eristäytyminen.

Toimintamuodot:

Psykososiaalinen työ on erityisen haavoittuvassa tai kuormittuneessa tilanteessa elävien ihmisten auttamista. Se tapahtuu henkilökohtaisena keskusteluapuna ammattilaisen kanssa yhteistyössä asiantuntijaverkoston kanssa.

Tietoa oman hyvinvoinnin vahvistamiseksi, henkisiä voimia ja  kokemuksellista vertaistukea tarjotaan ryhmätoiminnassa ammattilaisten johdolla, esimerkkeinä uupumus, vanhemmuus, riippuvuudet, Toivo, kotoutuminen. Työtä täydentää Trapesan ja muiden järjestöjen sekä Espoon kaupungin asiointineuvonta.

Kumppanien kanssa ollaan kokoamassa vapaaehtoisten hyvinvointitiimi tavoittamaan tarvitsevia asiakkaita, jakamaan terveystietoa ja opastusta palvelujen ja avun äärelle.

Koulutusta tarjotaan sekä erikielisille asiakasryhmille että ammattilaisverkostoille. Myös viestinnän keinoin kasvatetaan tietoisuutta mielenterveyden asioista, puheeksiottotaidoista, sosiaalisten suhteiden  luomisesta ja vaikeuksien voittamisen toivosta.

Rahoitus:

Päärahoittaja on STEA. Asiakas- ja yhteisötoimintaa tukee myös Espoon kaupunki. Hanke toimii rahoittajien strategisten linjausten mukaan.

Henkilöstö ja yhteyshenkilöt:

Projektin henkilöstöön kuuluu psykososiaalisen tuen ja kehittämistyön ammattilaisia. Verkostossa on eritaustaisia kulttuuritulkkeja ja osaajia. Vapaaehtois- ja ystävätoiminta on keskeinen osa hanketta, missä yhdistetään alueen toimijoiden vapaaehtoiset ja yhteisötyö. Erikieliset asiantuntijat ja ammattilaiset ovat kehittäjinä keskeisesti mukana.

• Projektipäällikkö martta.pietarinen@trapesa.com (hankkeen johtaminen, ammattilaisyhteistyö, toiminnan organisointi)
• Psykososiaalisen työn asiantuntija irina.preis@trapesa.com (psykososiaalinen työ yksilötyönä ja vertaisryhmissä, omaisten tuki, asiantuntijaverkosto, koulutus)
• Psykososiaalisen työn asiantuntija, perheet ja yhteisöt   clara.vazquez@trapesa.com (perhe- ja yhteisötoiminnan ja psykososiaalisen tuen kehittäminen, viestintä. 
• Psykososiaalisen työn kehittäjä & arabiankielinen neuvonta sura.zubaidi@trapesa.com 

Ohjausryhmä:

• Pj. Sari Hammar, Espoon kaupunki
• Varapj. Maria Tiilikkala, Espoon kaupunki
• Mohammud Adan Abdi, Gannaane ry:n hallitus (vuosi 2021)
• Tiina Ala-Kärppä,  asiantuntija Silta-valmennus (aiemmin SosPedSäätiö/ Vigor)
• Dunia Al-Sindi, ohjaaja, koulutettu kokemusasiantuntija, Espoon kaupunki, maahanmuuttopalvelut.
• Melis Ari-Gulhani, projektisuunnittelija, Mieli ry (MIOS-hanke Mielen hyvinvointia ja osallisuutta monikulttuurisessa Suomessa)
• Taina Cederström, KM, Filoksenia ry:n hallitus
• Antti Ervasti, pari- ja perhepsykoterapeutti, erikoistason seksuaaliterapeutti, Relation
• Antti Klemettilä, kehittämispäällikkö (v 2020 Ferdinand Garoff) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
• Anna Kajava, Perhelinna ry:n hallitus.