Kymppi-hankkeen artikkelit

Aika muuttaa mielikuvaamme Afrikasta

Yrityksillä ja kansalaisjärjestöillä on mahdollisuus muuttaa Afrikka-kuvaa. Afrikka on laaja ja monipuolinen manner. Suomalaisilla yrityksillä on lukuisia liiketoimintamahdollisuuksia Afrikan maiden kanssa. KYMPPI-hankkeen verkkotilaisuudessa esiintyneiden asiantuntijoiden mukaan edellytykset on parhaimmat silloin, kun yritykset ottavat paikalliset ihmiset mukaan hankkeiden eri vaiheisiin alusta alkaen.

Monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja inklusiivisuuden parissa työskentelevä Hodan Mohamed sanoi, että emme voi puhua Afrikasta yhtenäisenä alueena. Maanosa on laajuudeltaan maailman toiseksi suurin, missä asuu 17 % maailman väestöstä.  Siellä on yli tuhat etnistä ryhmää ja kulttuuria, minkä vuoksi on tärkeää tutustua markkina-alueeseen huolellisesti.

Paikallisten todellisuus tulee ottaa huomioon ja paikalliset ihmiset otetaan mukaan jo innovaation kehittämisen alkuvaiheissa.

Afrikkalaisiin liiketoimintamahdollisuuksiin tutustuu parhaiten paikan päällä. Tutustuminen on mahdollista myös älylaitteiden avulla videokokouksissa. Mohamedille hyviä alustoja ovat olleet LinkedIn ja Clubhouse. Salminen ja Mehtälä lisäsivät hyviksi verkostoitumisen paikoiksi myös Finnpartnershipin, Suomen Afrikka-seuran, kehitysrahoittajien ja kauppakamarien Afrikka-verkostot sekä Ambitious African.

Yritysten pitää päivittää omat mielikuvansa Afrikasta, sanoi Soprano Oyj:n, Invalidisäätiö Liven ja Setlementtiliitto ry:n hallitusten puheenjohtaja Satu Mehtälä. Afrikassa väestö kasvaa ja on maailman nuorinta. Afrikan maat kaupungistuvat, kännykät ovat käytössä laajasti. Tällä hetkellä Suomen kokonaisviennistä menee Afrikkaan vain 2,5 %. Seuraavan kymmenen vuoden aikana tavoitteena on lisätä vientiä merkittävästi. Kannattava vienti on pitkäjänteistä työtä ja vaatii sitkeyttä. Tulee tuntea asiakkaat ja liiketoimintaympäristö.

On koko maapallon yhteinen etu, että Afrikkaan syntyy työllistävää yritystoimintaa, Mehtälä sanoi. On tärkeää työllistää nuoria ja naisia ja kannustaa heitä yrittäjiksi. Mehtälän mukaan vaikuttava ja moderni liiketoiminta ja vaikuttava kehitysyhteistyö tukevat toisiaan. Esimerkiksi Sopranolla on yrittäjyyskoulutusta useissa Afrikan maissa. Naisten pankin työn kautta 75 000 naista on päässyt työn ääreen eri maissa. Molemmat organisaatiot tekevät paljon työtä, jotta ne löytävät hyvät paikalliset kumppanit tasa-arvoisiksi kumppaneiksi. Paikalliset ovat mukana alusta alkaen, myös yritysten johtoryhmissä.

Afrikkaan tulee Mehtälän mukaan koko ajan lisää uusia mahdollisuuksia ja myös haasteita. Hänen mielestään nyt on juuri oikea aika tutustua Afrikan mahdollisuuksiin.

Myös muiden kuin Afrikan maissa suoraan toimivien yritysten pitäisi päivittää Afrikka-, Suomi- tai maailmankuvaa, sanoi toimittaja ja viestintäyrittäjä Esa Salminen. Esimerkiksi Google pyrkii diversiteettiin niin yleisössä, henkilökunnassa kuin rekrytoinneissa. Mikäli suomalaiset eivät ole aktiivisesti ja kulttuurisensitiivisesti mukana rakentamassa yhteyksiä Afrikan maiden kanssa, voimme menettää asiantuntijoita, liiketoimintamahdollisuuksia ja asiakkuuksia, Salminen sanoi.

Maailmankuvan laajentaminen lähtee omista strategisista valinnoista. Halusta lisätä diversiteettiä kannattaa kertoa myös ulospäin esimerkiksi haastatteluissa. Mohamed lisäsi, että myös virheistä olisi hyvä puhua avoimesti. Tämän jälkeen kannattaa miettiä yhdessä, miten virheistä pitää ottaa opiksi.

Mohamed, Mehtälä ja Salminen puhuivat KYMPPI2.0-aamiaistilaisuudessa 1.6.2021. Voit lukea hankkeesta lisää täältä: https://www.hdl.fi/kymppi-hanke/ 

Kymppi2.0-hankkeen puolesta: Laura Koskelainen, Caritas Suomi

Yritykset voivat edistää rauhan rakentumista haurailla alueilla 

Hauraat alueet ovat alttiita levottomuuksille ja konflikteille, ja valtioiden toimintakyky on niillä heikko. Niillä on kuitenkin myös paljon liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille, jotka pystyvät toiminnassaan huomioimaan alueiden erityisolosuhteet.

Vastuullista liiketoimintaa konfliktiherkissä maissa -keskustelussa ajatushautomo SaferGloben toiminnanjohtaja Maria Mekri esitteli hauraille alueille sopivaa konfliktisensitiivistä toimintatapaa.

Se perustuu sille, että selvitetään, miten liiketoiminta vaikuttaa alueeseen esimerkiksi henkilöstön rekrytoinnin ja alihankinnan kautta. Tämän jälkeen pyritään suunnitelmallisesti minimoimaan negatiivisia vaikutuksia ja maksimoimaan positiivisia vaikutuksia. Erityisen tärkeää on tehdä yhteistyötä paikallisten kanssa ja luoda kanava, jonka kautta he voivat antaa palautetta yrityksen toiminnasta. 

Mekrin mukaan hauraat alueet tarvitsevat yritysyhteistyötä. Parhaimmillaan yritystoiminta tukee paikallista muutosta konfliktitaloudesta rauhan ajan talouteen. Aaro Rytkönen, dialogiin ja sovinnontyöhön erikoistuneen omanilaisen Al Amana -sovinnon keskuksen toiminnanjohtaja, kertoi tästä esimerkin: Somalian rannikolla merirosvouksen aiheuttamat ongelmat vähentyivät merkittävästi, kun alueelle perustettiin Omanin tuella kalanjalostamoja, jotka paransivat nuorten miesten aiemmin hyvin heikkoja työllistymismahdollisuuksia. 

BlueWhite Primos Oy:n toimitusjohtajan Harri Sarjanojan mukaan haurailla alueilla on paljon liiketoimintamahdollisuuksia. Esimerkiksi Somalimaassa tarvetta asumisen parantamiseen on lähes 60 prosentilla väestöstä. Toki haasteitakin on.

BlueWhite Primoksen tärkein keino turvallisuuden ja liiketoimintamahdollisuuksien vahvistamiseen on ollut verkostoitua mahdollisimman hyvin paikallisesti. Heille se on ollut helppoa, sillä yrityksen perustajista puolella on juuret Somalimaassa. 

Primos kantaa vastuuta myös toimintaympäristöstään kouluttamalla paikallisia rakennusalan työssä. Sarjanojan mukaan paikallisen osaamisen vahvistaminen parantaa vallitsevaa käsitystä rakentamisen hyvästä tasosta ja sitä kautta myös Primoksen liiketoimintamahdollisuuksia. 

Vastuullista liiketoimintaa konfliktiherkissä maissa -keskustelun järjesti Diakonissalaitoksen, Filantropian, Filoksenian ja Suomen Caritaksen yhteinen Kymppi-hanke. Tutustu hankkeeseen ja sen Vastuullista ja menestyvää liiketoimintaa -kurssiin sivuilla www.hdl.fi/kymppi. 

SaferGloben Konfliktikompassi-materiaali konfliktisensitiivisyyden huomioimiseen liiketoiminnassa: Koulutusmateriaalit – SaferGlobe

Kirjoittaja

Laura Järvilehto, Caritas Suomi

Yritystoiminnalla voi olla merkittäviä myönteisiä ihmisoikeusvaikutuksia

Kymppi-hankkeen Yritykset ihmisoikeuksia edistämässä -työpajassa 26.8.2020 nostettiin esiin yritysten ihmisoikeustyön työkaluja, haasteita ja mahdollisuuksia 

Ihmisoikeuskeskuksen asiantuntija Susan Villa esitteli yrityksiä sitovia ihmisoikeussopimuksia ja säädöksiä sekä kansainvälisiä linjauksia, jotka antavat suuntaviivoja yritysten ihmisoikeustyölle. ”Ihmisoikeuksien kunnioittaminen ei tarkoita vain ihmisoikeusloukkausten välttämistä, vaan myös ihmisoikeuksien edistämistä. Yritystoiminnalla voi olla merkittäviä positiivisia ihmisoikeusvaikutuksia”, kertoi Villa. https://www.ihmisoikeuskeskus.fi

Esimerkkinä ihmisoikeusvaikutuksista on design-mattoja valmistavan Sera Helsingin toiminta. Sera Helsinki työllistää satoja haavoittuvimpiin ihmisryhmiin kuuluvia etiopialaisia mattojen ja pyyhkeiden sekä niiden raaka-aineiden valmistuksessa. ”Nämä vammaiset naiset ja yksinhuoltajaäidit olivat ennen työllistymistään olleet yhteiskunnan pohjasakkaa ja saaneet elantonsa kadulla kerjäämällä. Työllistymisen myötä heillä on mahdollisuus toimeentuloon ja arvokkaampaan elämään”, kertoi Sera Helsingin perustaja Anna Suoheimo.  https://sarah.fi

Ihmisoikeustyössä on katsottava myös lähelle 

SOK:n ihmisoikeusasioista vastaava vastuullisuuspäällikkö Sanni Martikainen kertoi työpajassa S-ryhmän monipuolisesta ihmisoikeustyöstä. Suuren yrityksen monipolvisten hankintaketjujen seuraamisessa on haasteensa, mutta SOK on vahvasti sitoutunut ihmisoikeuksien edistämiseen ja onkin monessa mielessä edelläkävijä esimerkiksi siihen liittyvien työkalujen kehittämisessä.

”Ihmisoikeustyössä on katsottava paitsi kauas, myös lähelle, kuten viimeaikaiset uutiset mm. marjanpoiminnan työvoimasta tai siivousalan väärinkäytöksistä osoittavat”, Martikainen kertoi. ”Pitkissä alihankintaketjuissa seuranta on vaikeaa, minkä vuoksi esimerkiksi osuuskauppa HOK-Elanto on kieltänyt toimipaikkojensa siivoussopimuksien ketjuttamisen.”” https://s-ryhma.fi/vastuullisuus/vastuullisuusohjelma

Vammaiskumppanuus ry:n toiminnanjohtaja Anja Malm kertoi esteettömyydestä ja saavutettavuudesta yritysten kilpailuetuna kehittyvissä maissa. ”Vammaisia ihmisiä on maailmassa yli miljardi, joten heidän huomioimisensa voi tuoda yritykselle myös valtavat markkinat”, sanoi Malm. ”Jos esteettömyyden ja saavutettavuuden huomioi tuotteen tai palvelun suunnittelussa alusta asti, ei se välttämättä edes lisää kustannuksia.” https://www.vammaiskumppanuus.fi

Kirjoittaja on Kymppi-hankkeen viestintävastaava

Laura Järvilehto, Caritas Suomi ry.

30.8.2020

Maailman suurimmat ongelmat ovat maailman parhaita bisnesmahdollisuuksia

Aalto Ventures Programin johtaja Lauri Järvilehdon mukaan suuri osa start-upeista epäonnistuu, koska ne eivät pyri ratkomaan todellisia ongelmia. Järvilehdon mukaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteet tarjoavat start-up -yrittäjille hyvin tutkittuja, merkityksellisiä ongelmia, joihin lähteä kehittämään ratkaisuja ja sitä kautta menestyvää liiketoimintaa. 

Kymppi-hankkeen afterwork-keskustelussa Järvilehto keskusteli kestävän kehityksen tavoitteiden yrityksille tarjoamista mahdollisuuksista tulevaisuustutkija Perttu Pölösen ja projektikoordinaattori Habiba Alin kanssa.

Tulevaisuustutkimusta Piilaaksossa opiskellut Pölönenkin näkee start-upien mahdollisuudet. Hänen kokemuksiensa mukaan Piilaaksossa maailman suurimpia ongelmia pidetään nimenomaan parhaina bisnesmahdollisuuksina. Start-upien kompastuskivenä Pölönen näkee kuitenkin sen, ettei niiden tehokkuusajattelu aina johda parhaimpaan mahdolliseen lopputulokseen ihmiskunnan kannalta. ”Toimisiko esimerkiksi Facebook parempana sosiaalisen viestinnän alustana, jos sen olisi suunnitellut insinöörin sijaan humanisti?”, Pölönen pohtii. 

Habiba Alin näkemyksen mukaan kestävimpiä ratkaisuja syntyy silloin, kun niitä hahmottelevat erilaiset ihmiset yhdessä. Ennakkoluulot estävät monissa yrityksissä eritaustaisten ihmisten valitsemisen avoinna oleviin tehtäviin, vaikka esimerkiksi McKinseyn tutkimusten mukaan yritykset pärjäävät taloudellisesti sitä paremmin, mitä enemmän sukupuoleltaan ja etniseltä taustaltaan erilaisia ihmisiä niissä työskentelee. Pölösenkin mielestä esimerkiksi teknologia palvelisi paljon paremmin erilaisia ja eri-ikäisiä ihmisiä, jos sen kehittäjät tulisivat erilaisemmista taustoista – tällä hetkellä teknologisia ratkaisuja kehittävät lähinnä nuoret miehet. 

Keskustelijat olivat yksimielisiä siitä, että kestävän kehityksen tavoitteiden edistäminen vaatii toimia joka tasolla ja myös yritysten on kannettava osansa vastuusta. Tämä on toisaalta myös valtava liiketoimintamahdollisuus: Maailman elinkeinoelämän kestävän kehityksen neuvosto (WBCSD) arvioi kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyvän markkinan olevan vuoteen 2030 mennessä 12 triljoonaa dollaria.

KYMPPI-hankkeen tavoitteena on sitouttaa suomalaiset, kehittyvissä maissa toimivat yritykset toimimaan eriarvoisuuden vähentämiseksi. Hanke pyrkii osoittamaan, että ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja kaikkien ihmisten yhdenvertainen kohtelu voivat olla yrityksen menestystekijöitä. Kymppi-hanketta toteuttaa Diakonissalaitos yhdessä Filantropian, Filoksenian ja Suomen Caritaksen kanssa. Hanketta rahoittaa Ulkoministeriö.

28.5.2020

Kirjoittaja on Kymppi-hankkeen viestintävastaava Laura Järvilehto Caritas Suomi ry:stä.

Eriarvoisuuden vähentämistä yritysten ja järjestöjen yhteistyöllä

YK:n jäsenmaat sopivat syyskuussa 2015 New Yorkissa järjestetyssä huippukokouksessa kestävän kehityksen tavoitteista ja toimintaohjelmasta, joiden on tarkoitus ohjata maailman kehitysponnisteluja vuoteen 2030 asti. Kestävän kehityksen tavoiteohjelma (Agenda2030) tähtää äärimmäisen köyhyyden poistamiseen sekä kestävään kehitykseen, jossa otetaan ympäristö, talous ja ihminen tasavertaisesti huomioon.

Eriarvoisuuden vähentäminen on tavoiteohjelman kymmenes tavoite. Kaksivuotinen KYMPPI-hanke lisää suomalaisten ja suomalaisyritysten tietoisuutta näistä paikallisista ja globaaleista tavoitteista. 

KYMPPI on Filoksenian ja sen kumppaneiden Diakonissalaitoksen, Filantropian ja Suomen Caritaksen yhteishanke, jonka tavoitteena on valmentaa kehittyvissä maissa toimivat tai sinne suuntaavat suomalaisyritykset toimimaan entistä tietoisemmin eriarvoisuuden vähentämiseksi.

Harvinaista on, että järjestöt ja yritykset yhdessä jakavat ja monipuolistavat tietotaitoaan sekä osaamisvalmennuksina, menestystarinoina että kokemuksina kehittyviltä markkinoilta. Ulkoministeriö on ainutlaatuisen hankkeen rahoittaja.

Kesäkaudella 2019 kartoitettiin eri puolilla Suomea toimivien yritysten perustietoja Agenda 2030 tavoitteista ja siitä, kuinka paljon ne jo toteuttavat niitä liiketoiminnassaan.

Kyselyyn vastanneilla yrityksillä on vahva usko siihen, että suomalaisyritykset voivat vaikuttaa merkittävästi eriarvoisuuden vähentämiseen globaalissa mittakaavassa. Vastanneista 68 % on sitä mieltä, että tämä toiminta voi samalla olla liiketoiminnallisesti kannattavaa.

Yli puolet yrityksistä kertoo jo toimivansa aktiivisesti eriarvoisuuden vähentämiseksi Suomessa tai muualla.  Suuri osa vastanneista yrityksistä oli kasvuyrityksia ja start-uppeja.

Hanke pyrkii osoittamaan, että ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja kaikkien ihmisten yhdenvertainen kohtelu voivat olla myös yrityksen menestystekijä. Monet hankkeen alkukyselyyn osallistuneista yrityksistä olivat selvästi jo samoilla linjoilla.

Yli puolet vastaajista kaipasi myös lisää keinoja ja tietoa eriarvoisuuden vähentämisestä. Tähän tarpeeseen tarttuvat Kymppi-hankkeen järjestämät työpajat sekä niiden pohjalta laadittava yrityksille suunnattu mobiilioppimismateriaali.

Lue YK:n tavoitteista tämän linkin kautta: https://www.ykliitto.fi/yk-teemat/kestava-kehitys/kestavan-kehityksen-tavoitteet

Kirjoittaja:

Raisa Lindroos, Filoksenia ry:n pääsihteeri

23.9.2019